Yhdenvertaisemmin kaikille
Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita muuta väestöä vähemmän. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa esteinä ovat monesti esimerkiksi byrokratia tai kulttuuriset asiat. SAMHA ry pyrkii auttamaan maahanmuuttajia hakeutumaan palveluihin ja saamaan apua.
Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskus Eastonin kupeessa sijaitsevaa SAMHA ry:tä tuskin huomaa, vaikka ikkunoissa on iloisenkeltaiset teippaukset. Päihde- ja mielenterveysasioissa maahanmuuttajia auttava SAMHA on kuitenkin sijainnut tiloissa jo vuosia.
Projektipäällikkö Tariq Omarin puheenparsi kuulostaa leppoisalta. Hän selittää, että juuret ovat syvällä Kainuussa, Hyrynsalmella. Somalialaisen isän ja suomalaisen äidin poika on joutunut kohtaamaan elämässään ennakkoluuloja muun muassa ihonvärinsä vuoksi. 18-vuotiaana Itä-Helsinkiin muuttanut Omar pyydettiin töihin SAMHAan (Substance Abuse and Mental Health Association) vuonna 2020.
SAMHA auttaa yhteisöjä ymmärtämään mielenterveyden haasteita ja päihteiden väärinkäyttöä sekä tarjoaa apua elämän eri tilanteissa muun muassa suomalaisen byrokratian kanssa. SAMHA tekee työtä myös ennaltaehkäisevän poliisin kanssa, jotta tiettyjä piirteitä saataisiin kitkettyä jo ajoissa. Tariq Omar kuitenkin korostaa, että SAMHAn tehtävä on ohjata ja auttaa, ei kertoa poliisille kuka toimii jengeissä ja kuka ei.
SAMHA kutsutaan usein paikalle silloin, kun täytyy selvitellä esimerkiksi paikallisten yrittäjien ja alueella oleskelevien ihmisten välisiä ristiriitatilanteita.
Vuosien varrella SAMHAssa on käynyt yli kolmeakymmentä eri kansalaisuutta. Moni hakeutuu palveluihin ruoanjakelun kautta. SAMHA tarjoaa viikoittain ruoka-apua yhteistyössä Stadin Safkan kanssa. Kävijöissä on kaikenlaisia ihmisiä, intialaisesta korkeakoulutetusta sellaiseen, joka ei ole käynyt kouluja ollenkaan.
Maahanmuuttajilla erityistarpeita
SAMHAssa on myös vertaistukiryhmiä, jotka toimivat englanniksi. Niissä voi jakaa ajatuksia luottamuksellisessa ilmapiirissä. Lisäksi yhdistys tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita niille, joilla on vaikeuksia ymmärtää viranomaisten päätöksiä ja hakemuksia.
Tariq Omar kertoo, että monella maahanmuuttajalla on myös epäluuloa viranomaisia kohtaan. Lisäksi kaikissa kulttuureissa päihteistä ja mielenterveysongelmista ei ole sopivaa puhua avoimesti.
– Sanoisin niin, että joissakin kulttuureissa päihteidenkäyttö on vielä isompi tabu kuin suomalaisessa kulttuurissa. Muissa kulttuureissa saattaa esiintyä jopa enemmän peittelyä ja ulossulkemista.
Moni Suomeenkin tuleva kärsii sotatraumoista. Tariq Omarin mukaan erityisesti silloin päädytään helposti päihteiden pariin, jos ei osaa hakea apua ongelmiinsa. Voi myös olla niin, että kaveri käytännössä johdattaa käyttämään päihteitä.
– Kaveri tyrkyttää päihteitä murheisiin, eikä hyväksy kieltävää vastausta.
Monenkertaista syrjintää
Tariq Omarin puheessa toistuu termi moninkertainen syrjintä. Tämä tarkoittaa sitä, että on valtakulttuurin silmissä marginaalissa esimerkiksi oman alkuperänsä vuoksi. Yhteiskunnan harjoittaman syrjinnän lisäksi ja joku saattaa olla myös omassa kulttuurisessa viiteryhmässään syrjitty esimerkiksi sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia. Silloin on vaikeaa hakea apua yhteiskunnalta tai omasta yhteisöstä.
Lisäksi hyvin pientä ihmisryhmää koskevat asiat eivät herätä laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkkinä hän mainitsee maahanmuuttajatyttöjen ilokaasun käytön.
– Olemme havainneet, että maahanmuuttajataustaiset tytöt käyttävät ilokaasua enenevässä määrin ja tarjoavat jopa seksiä ilokaasupatruunoita vastaan.
Tariq Omar kertoo, että on puhunut ilmiöstä jo usealle taholle, mutta se ei ole herättänyt esimerkiksi päättäjissä yhtä laajaa kiinnostusta kuin vaikkapa jengiytyminen. Hänen mukaansa toki myös tähänkin ilmiöön ollaan toki pikkuhiljaa heräämässä.
Omar yrittää itse käydä puhumassa päättäjien kanssa mahdollisimman paljon eteen tulevista aiheista.
– Ajattelen, että on minun tehtäväni yrittää edistää palveluiden saavutettavuutta ja lainsäädännön parantamista.
Tariq Omar kertoo, että myös viranomaiset tunnistavat SAMHAn tarpeellisuuden, sillä on huomattu, että suhteutettuna väkilukuun maahanmuuttajataustaisia hakeutuu kaikkiin palveluihin muuta väestöä vähemmän. Syynä voi olla esimerkiksi kielitaidon puute tai vaikeus käyttää digitaalisia palveluita.
Päättäjät heräämään
Kun Tariq Omarilta kysyy, miten päihdepalveluita voisi saada yhdenvertaisemmiksi, mainitsee hän integraation. Hänen mielestään suomalainen yhteiskunta on epäonnistunut yrityksessään saada maahanmuuttajat juurtumaan osaksi yhteiskuntaa ja tuntemaan, että palvelut ovat myös heitä varten.
– Yhdistäisin kovia ja pehmeitä keinoja. Minusta kielen oppimista voidaan pitää kriteerinä kansalaisuudelle, jos se kannustaa opiskelemaan.
Tariq Omarin mielestä kotoutumiseen tarvittaisiin myös enemmän strategista ajattelua sekä parempia resursseja.
– Muuten täällä alkavat näkyä enenevässä määrin samat trendit kuin Ruotsissa.
Monelle myös kielen oppiminen on vaikeaa, eikä asiaa helpota se, että laadukkaasta kieltenopetuksesta on pulaa.