Häpeä kalvaa myös päihdesairaan läheistä

Pärjäämisen kulttuuri korostuu päihdeongelmaisen läheisillä, eikä apua haeta välttämättä ajoissa. Suomalainen sisu ei ole valttikortti päihdeongelman osuessa lähipiiriin. 

Ehkäisevän päihdetyön (EHYT Ry) päihdeasiamieheen Tuula Sillanpäähän ottavat yhteyttä myös läheiset. Lähes kaksitoista prosenttia viime vuoden yhteydenotoista oli läheisen tekemiä. Puolet yhteydenotoista tekee päihderiippuvaisen vanhempi.   

Tuula Sillanpää kertoo, että tilanne on usein jo äitynyt, kun hänelle soitetaan. Läheisen päihteiden käyttö on jatkunut yli kymmenen vuotta noin 85 prosentissa kaikissa yhteydenotoista. 

– Yleensä tilanne on mennyt pahaksi, ja ongelma on jo pitkällä. Alkuvaiheessa ei usein oteta yhteyttä. 

Läheisen päihdesairaus voi altistaa erilaisille stressisairauksille ja mielenterveyden ongelmille, kuten masennukselle.  

Sillanpäältä saatetaan pyytää apua esimerkiksi läheisen päihdehoidon ongelmissa tai muunlaisessa edunvalvonnassa. Joissain tapauksissa hän soittaa päihteitä käyttävän hoitopaikkaan, mutta tähän hän tarvitsee aina potilaan suostumuksen.  

– Läheinen hakee päihteitä ongelmallisesti käyttävälle jotain sellaista palvelua, jota hän katsoo tarvitsevansa, mutta ei meinaa sitä saada. Samalla kerrotaan läheisten palveluista, koska myös heillä on oikeus omiin palveluihin. 

Kyseenalainen pärjäämisen kulttuuri 

Läheiset ovat Sillanpään mukaan hyvin perillä erilaisista tukimuodoista ja vertaistoiminnoista, joita heille on tarjolla. Toisinaan he ovat sellaisissa jo käyneetkin, ja siellä taas kuulleet edunvalvonnasta.  

Hän kertoo, että päihteitä käyttävien läheiset ovat kokeilleet monia keinoja ennen kuin he avautuvat läheisen ongelmasta ulkopuolisille. Suomalainen yksin pärjäämisen kulttuuri ja sisukkuus eivät ole hänestä valttikortteja, kun puhutaan päihdeongelmien tuomista haasteista lähipiirissä. 

Sillänpää muistuttaa, ettei läheisen tehtävä ole ratkaista toisen päihdeongelmaa. 

– Ei tavallaan turvauduta siihen apuun vaan jotenkin se vastuuntunto on niin suuri. He ajattelevat, että heidän täytyy siitä itse selviytyä. 

Läheisen havahtuminen tilanteeseen tapahtuu Sillanpään mukaan juuri vertaistoiminnassa, jossa kerrotaan perustietoa päihdeongelmasta. 

Häpeä tulisi siirtää syrjään 

Päihdeongelmien yllä leijailee häpeän verho. Päihteitä käyttävät piilottelevat toimintaansa, mutta pahimmassa tapauksessa kulissien ylläpitämistä tuetaan läheisten toimesta. Päihteiden käyttöä mahdollistetaan jopa vuosia. 

Sillanpään mukaan päihteitä ongelmallisesti käyttävän läheisiä leimaa korostunut tarve pärjätä. Tämä saattaa liittyä siihen, että päihdeongelma hiipii elämään hiljalleen, eikä todellista luonnetta huomata tarpeeksi ajoissa.  

– Voi olla, että siinä on parempiakin jaksoja välissä. Saatetaan ajatella, että ongelma on pienempi kuin se oikeasti on, ja että siitä pääsee eroon, vaikkei tosiasiassa pääse.  

Päihdesairauksiin- ja ongelmiin liittyvästä häpeästä irtautuminen vaatii tekoja koko yhteiskunnalta, ja niihin liittyvää leimaa tulee aktiivisesti purkaa. Sillanpään mukaan läheisiä koskevaa tietoa tulee tarjota kynnyksettömästi.  

– Tietoa siitä, että tilanne ei johdu läheisistä, ja muillakin on tätä samaa ongelmaa. 

Teksti: Sampsa Hannonen 

Artikkeli on ilmestynyt Irti Huumeista ry:n Irti-lehdessä 1/2025