“Moni on yllättynyt siitä, ettei ole ainoa.”

Hollantilainen Dorine van Namen tutkii päihdesairauden vaikutuksia läheisiin. 

– Moni päihteitä käyttävän läheinen oirehtii esimerkiksi masennuksella, sanoo Dorine van Namen.  

Hän alkoi tutkia päihteitä käyttävien ihmisten läheisten terveyttä ja opiskelumenestystä Rotterdamin ammattikorkeakoulussa. Noin 35 000 korkeakoulun oppilaalle lähetettiin kysely heidän omasta päihteidenkäytöstään, mutta samassa kyselyssä kysyttiin myös heidän läheistensä päihteidenkäytöstä. Opiskelijoista noin 16 % vastasi, että heidän läheisensä käyttää ongelmallisesti päihteitä. Tietonsa jättäneistä opiskelijoista kolmekymmentä valikoitui laajempaan tutkimukseen, jossa heitä haastateltiin useaan kertaan kolmen vuoden ajan. Tutkittujen opiskelijoiden ikä vaihteli 18 ja 30 välillä. Heidän vastauksiaan verrattiin sellaisiin opiskelijoihin, joilla ei ollut päihteitä käyttäviä läheisiä. 

Enkö olekaan yksin?

– Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat ovat olleet valtavan kiinnostuneita toisistaan, sillä vaikka tutkimus oli anonyymi, he saivat tietää, että on muitakin heidän kaltaisiaan. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta, kun he tajusivat, että on olemassa monia muita, jotka ovat samassa tilanteessa, van Namen sanoo.  

Opiskelijat, joilla oli päihteitä ongelmallisesti käyttävä läheinen, kärsivät esimerkiksi erilaisista fyysisistä ja psyykkisistä ongelmista, kuten univaikeuksista, masennuksesta sekä selittämättömistä kivuista. Niillä, joilla oli päihteitä käyttäviä läheisiä, oli enemmän viivästyksiä opinnoissaan kuin niillä, joilla ei ollut päihteitä käyttävää lähipiirissään.  

Jos opiskelija sai jonkinnäköisen diagnoosin, hän saattoi saada apua terveydenhuollosta, mutta useimmat kertoivat, etteivät olleet saaneet apua. Alankomaissa on olemassa hoitoa lapsille ja nuorille (0–25-vuotiaille), joiden sukulaisilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Palvelu on kuitenkin melko tuntematon useimmille nuorille sekä alan ammattilaisille.  

Eläimet tärkeässä asemassa

Tutkitut opiskelijat kertoivat, että olivat yrittäneet saada läheisensä lopettamaan päihteidenkäytön erilaisin keinoin. Osa yritti vaikuttaa käyttöön siten, että hankkiutui eroon päihteistä kodissa, osa taas halusi vetäytyä kokonaan läheisen tilanteesta. Moni kertoi kokeilleensa useita keinoja läheisen kanssa. Osa opiskelijoista kertoi muuttaneensa pois kotoa läheisen päihteidenkäytön takia, toiset taas eivät halunneet muuttaa, koska eivät halunneet jättää esimerkiksi nuorempia sisaruksia yksin. Moni kertoi myös väkivallasta kotona.  

Voimaa tilanteeseensa opiskelijat löysivät muun muassa muista läheisistä ihmisistä, harrastuksista tai eläimistä.  

– Yllättävän moni mainitsi saavansa lohtua erityisesti lemmikkieläimistä, Dorine van Namen kertoo.  

Vaikka tutkituilla opiskelijoilla oli rankka tausta, olivat he kuitenkin päässeet elämässään jollain tavalla eteenpäin, kuten opiskelemaan korkeakouluun.  

– Osaa opiskelijoita motivoi se, että heille on sanottu, ettei heistä olisi mihinkään. He halusivat näyttää sanojan olleen väärässä. Toiset taas halusivat, että heidän tulevaisuutensa olisi erilainen kuin päihteitä käyttävän läheisen.  

Dorine Van Namen kutsuukin näitä ihmisiä selviytyjiksi. Aivan kuten hän itsekin on.  

– Kiinnostuin aiheesta, sillä olen itsekin läheinen. Halusin tutkimuksellani näyttää, että läheisiä yhdistää moni tekijä.  

TEKSTI: LOTTA JOKINEN