Irene Komu toimii Sininauhaliitossa kehittäjänä Läheiset ja päihteet -työalalla. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa kehittämis- ja verkostotyö sekä ryhmänohjaus.
Komu on ollut mukana kehittämässä läheistyötä vuodesta 2018, hieman eri painopistealueilla. Pitkäkestoisena tavoitteena työssä on se, että kuormittavassa tilanteessa olevien päihteidenkäyttäjien läheisten voimavarat lisääntyisivät ja läheisten tuen tarve tunnistettaisiin palvelujärjestelmässä paremmin.
Komu iloitsee siitä, että pienen tauon jälkeen ensi syksynä on mahdollista järjestää päihdesensitiivinen eroryhmä, joka pidetään verkossa. Moni on antanut positiivista palautetta verkossa kokoontuvista ryhmistä, erityisesti pienellä paikkakunnalla asuvalle ryhmä voi olla saavutettavampi.
Ja helpotusta voi tuoda myös tieto siitä, ettei ryhmässä välttämättä ole tuttuja, joihin tarvitsisi törmätä ruokakaupassa, Komu sanoo.
Komun mukaan monelle päihdesairaudesta kärsivän läheiselle on vaikeaa kertoa tavallisessa eroryhmässä sitä, että ero johtui nimenomaan päihteidenkäytöstä. Sen takia voi olla helpompaa osallistua ryhmään, jossa on muita saman kokeneita. Vertaisilta voi saada erityistä tukea ja ymmärrystä. Moni alkaa vasta eroryhmässä ymmärtää, mistä päihderiippuvuudessa on kysymys, ja miten riippuvuussairaus usein vahingoittaa lähisuhteita.
Läheisten palveluita tarvitaan lisää
Alkuvaiheessa erotyö oli keskeisessä roolissa Komun työssä, nykyään työ on monipuolisempaa ja enemmän verkostopainotteista. Komu kertoo, että juuri tällä hetkellä heillä on meneillään kysely hyvinvointialueille, jossa selvitetään, millaisia palveluita niillä on tarjolla läheisille sekä millaisia kumppanuuksia niillä on järjestöjen kanssa. Toinen tärkeä uusi avaus on läheiskokemuskehittäjien ryhmä, jossa on läheistilanteen kokemusasiantuntijoita eri puolilta Suomea.
Ryhmä on tosi aktiivinen. Heillä on kehittämisideoita niin läheisten kuin ammattilaisten tueksi, iloitsee Komu
Suomessa arvioidaan olevan noin pari miljoonaa päihteitä käyttävän läheistä. Poikkileikkaavaa on yleensä se, että läheiset kokevat jäävänsä hyvin yksin. Komun mukaan tarve avulle on suuri. Vaikuttamis- ja kehittämistyötä päihteitä käyttävien läheisten aseman hyväksi onkin järjestöissä pyritty tekemään pitkäjänteisesti.
Läheisellä on aina oikeus apuun
Pitkään läheistyötä kehittäneenä Komu on toki nähnyt sen, miten huumeita käyttäviin ihmisiin ja heidän läheisiinsä on suhtauduttu ja suhtaudutaan edelleen.
Päihdesensitiivisissä menetysryhmissä tulee esiin, ettei läheisen kuolinsyytä välttämättä uskalleta jakaa muille. Lähipiirin asenne ei ikävä kyllä usein rohkaise kertomaan.
Ryhmänohjaus on hänen lempilapsensa, vaikka siihen on nykyään vähemmän aikaa. Komu kokee ryhmänohjaamisen merkityksellisenä työnä. Hänen mielestään on etuoikeus saada ohjata vaikkapa menetysryhmää, jossa ryhmäläiset vertaistuen myötä löytyvät pikkuhiljaa elämänhalunsa valtavan surun keskellä.
Työ on vahvistanut Komun käsitystä siitä, ettei huume- tai muu päihderiippuvuus katso sosiaalista asemaa taisitä, ettei ihmisen elämässä olisi ollut rakkautta tai rajoja. Komu huomauttaa, että myös läheisellä itsellään voi olla vääränlaisia käsityksiä esimerkiksi siitä, millaisiin palveluihin hänellä on oikeus.
Läheisellä on oikeus hakea apua päihdepalveluista, vaikka päihderiippuvuutta sairastava ei olisi tuen tai hoidon piirissä. Myös oman itsensä vuoksi saa mennä hakemaan apua.
Irene Komu muistuttaa, että läheisellä on oikeus hakea apua riippumatta siitä, onko päihdesairas hoidossa.
Läheistenpäivä nostaa läheiset esiin
Päihdetoimijoiden läheistyön verkosto, jota Sininauhaliitto ja Irti Huumeista ryyhdessä koordinoivat, järjestää vuosittain 5. toukokuuta Läheistenpäivän. Päivän tarkoituksena on tuoda näkyville läheisten kokemuksia ja asemaa sekä muistuttaa, että myös riippuvaisten läheiset tarvitsevat apua ja tukea. Komu toivoo myös ammattilaisen saavan päivästä paljon ajateltavaa ja ammennettavaa työhönsä.
Tämän vuoden teemana Läheistenpäivässä oli läheisen turvallisuus.
Turvallisuus on läheisenä olemisessa hyvin keskeinen teema, Komu sanoo.
Hän toivoo, että päihderiippuvuutta sairastavan läheiset pysähtyvät pohtimaan omaan turvallisuuttaan ja sen vahvistamisen mahdollisuuksia.
Joskus esimerkiksi väkivallan uhka on perheessä niin normalisoitunut, että turvaton olo on arkipäivää. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, Komu huomauttaa.
Teksti: Lotta Jokinen, kuvat: Sininauhaliitto ja Pexels
